Lukiolaisten opiskeluaika on pidentynyt 2000-luvulla ja kustannukset ovat kasvaneet. Tämä on yksi syy, jonka vuoksi rahoituksen perusteita muutetaan. Eniten keskustelua on herättänyt järjestäjäverkon harventaminen ja aihetta onkin – 16-vuotiaalla pitää olla mahdollisuus asua kotona. Mutta on kyse paljon muustakin.
Perusrahoitusta on tarkoitus muuttaa siten, että sitä myönnetään enintään kolmen vuoden ajan. Neljännen vuoden opiskelijat jäisivät siis kokonaan kunnan maksettavaksi. Opiskelijoiden määrä ei ole aivan vähäinen, esimerkiksi Vihdin lukiossa 30–50 opiskelijaa opiskelee 3,5–4 vuoden mukaan.
Moni neljännen vuoden opiskelija tarvitsee lisäaikaa ja lisäkursseja selviytyäkseen lukiosta. Opiskelijoiden joukossa on myös niitä, jotka opiskelevat useita kieliä tai harrastavat aktiivisesti urheilua. Tärkeintä on se, että pidempi opiskeluaika on vähentänyt lukio-opintojen keskeyttämisiä.
Lakiuudistus ei kohtele lukioita tasapuolisesti. Todennäköisesti valtionrahoituksen vähentäminen osuu pahiten niihin lukioihin, joiden sisäänpääsykeskiarvo on noin seitsemän tai sen alle. Nämä lukiot ovat liki mahdottoman edessä: Nykyisellä resurssilla on pystyttävä tehostamaan opetusta niin, että kaikki valmistuvat kolmessa vuodessa tai sitten on hyväksyttävä se, ettei heikompia oppilaita pystytä tukemaan. Kolmas vaihtoehto on, että kunnat satsaavat lukioihinsa enemmän, mutta onko se realistista? Nyt monessa kunnassa on säästöjen puristuksessa vähennetty kurssitarjontaa, ja peruskurssien oppilasmäärät ovat kasvaneet. Ja aivan sama tilanne on ammattikouluissakin, mm. lähiopetustuntien määrää on jouduttu vähentämään roimasti.
Uudistus palkitsee lukioita, joiden oppilaiden sisäänpääsykeskiarvo on korkea: Rahoitusperusteisiin sisällytetään pieni tuloksellisuusrahoitus, joka palkitsee esim. oppimistulosten paranemisesta ja lukion läpäisemisestä kolmessa vuodessa. Lisäksi lukiossa otetaan uutena mittarina käyttöön jatko-opintoihin sijoittuminen. Ammattioppilaitoksissa uudeksi mittariksi tulee se, kuinka harva lopettaa koulutuksen kesken. Hyvä mittari, mutta tavoitteisiin on liki mahdoton päästä, kun rahoitus vähenee.
Lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta on tavoitteena leikata 260 miljoonaa euroa. Uudistus on ristiriidassa nuorisotakuun kanssa, ja sen vaikutukset on selvitettävä perusteellisemmin.