Olen työskennellyt pitkään lukion opettajana, mutta sen jälkeen siirtynyt opettamaan ylä- ja alaluokkalaisia. Se on ollut todella silmiä avaavaa. On päivänselvää, että suuri osa syrjäytyvistä nuorista voidaan tunnistaa jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun alaluokilla. Tämä on huomioitava paremmin.

Lisää yhteistyötä
Lasten psyykkinen oireilu kouluissa on hämmästyttävän yleistä, ja moni opettaja tunteekin itsensä neuvottomaksi ja riittämättömäksi. Näihin asioihin meitä ei ole koulutettu. Varhaiskasvatuksessa tilanne on sikäli parempi, että lastentarhanopettajien koulutukseen kuuluu kehityksellisten pulmien tunnistaminen, ja Vihdissä n. 96% lastentarhanopettajista on päteviä. Ongelmat käsittääkseni tunnistetaankin hyvin, mutta pullonkaula syntyy sen jälkeen.

Oppilashuolto toimii kouluissa onneksi kohtuullisen hyvin, mutta asiat etenevät usein liian hitaasti. Sosiaalipuolen kanssa tehdään kyllä yhteistyötä, mutta sitä on sujuvoitettava. Pidänkin tärkeänä, että kaikki perhepalvelut, kuten perheiden sosiaalityö ja perheneuvola siirtyvät saman katon alle, kuten nyt on suunnitteilla. Myös nuorisoaseman siirtyminen samoihin tiloihin täydentää palvelukokonaisuutta. Yhteiset tilat helpottavat eri toimijoiden yhteistyötä, mikä taas mahdollistaa perheiden nopeamman ja kokonaisvaltaisen tukemisen. Matalankynnyksen tukea on saatava siten, ettei perhe leimaudu.

Ryhmäkoolla on merkitystä
Myös ryhmäkoolla on merkitystä – aikuisella on oltava aikaa lapselle. Pidän erittäin tärkeänä riittävän tuntikehyksen turvaamista, jotta perusopetuksen ryhmäkoot ovat kohtuullisia. Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä tärkeämpää on kohtuullinen ryhmäkoko. Riittävä tuntikehys mahdollistaa myös erilaisten oppimisryhmien muodostamisen ja erilaisten lasten huomioimisen. Valtuuston päätös lisätä ensimmäisen ja toisen luokan opetustuntien määrää yhdellä viikkotunnilla oli erittäin hyvä – myös se mahdollistaa lapsen tukemisen jo koulupolun alussa.

Joustavan perusopetuksen ja hoidollispedagogisten luokkien perustaminen Vihtiin on ollut hyvä asia. Hopen psykiatrinen sairaanhoitaja kiertää myös kouluissa tukemassa erityistarpeisten lasten koulunkäyntiä ja opettajatkin saavat hyviä ohjeita. Tarve olisi kyllä suurempi kuin resurssit nyt ovat.

Tukea peruskoulun jälkeen
Tärkeää on sekin, että nuori saa tukea peruskoulun jälkeen. Viime viikolla vietettiin Vihdin kierrätyskeskuksen yhteydessä olevan nuorten työpajan avajaisia. Nuorten työpajatoiminnan laajentaminen oli hyvä päätös: Se on yksi niistä keinoista, joilla tuetaan nuoria pääsemään elämässä eteenpäin. Erityisen hyvää on se, että työpajatoiminnassa tehdään yhteistyötä Luksian kanssa – toiminta on suunnitelmallista, ja siihen on sitoutunut monta aikuista.

Myös Move-ryhmä on hyvä. Se on tarkoitettu 18–29-vuotiaille vihtiläisille, jotka ovat vailla työ- ja koulutuspaikkaa. Lisäksi nuoria auttaa etsivä nuorisotyö, ja yhteistyö opojen kanssa on erinomaista: Vuonna 2016 Vihdissä peruskoulun päättäneistä sijoittui toiselle asteelle 99,3%.

Kehitettävää kuitenkin riittää: Etsivän nuorisotyön resurssit ovat niukat, ja löydetyt nuoret tarvitsevat aiempaa enemmän apua. Niin työpajatoiminnassa kuin etsivässä nuorisotyössäkin on tärkeää lisätä yhteistyötä sosiaalipalvelujen kanssa, jotta tuki olisi kokonaisvaltaista. Tiedon on siirryttävä sujuvasti. On myös tärkeää kehittää yhteistyötä TE-keskuksen kanssa. Yhden työntekijän palvelupiste esim. kerran viikossa olisi hyvä alku – se edistäisi nuorten töiden saantia.