Kouluissa on aiempaa enemmän psyykkisesti huonosti voivia lapsia ja nuoria, ja heidän tukensa on mietittävä uudelleen. Lasten ja nuorten sairaalahoito on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi ja hoitoajat ovat lyhentyneet.

Psyykkisesti oireilevien lasten opetus järjestetäänkin nykyään yleensä lähikoulussa ja erikoissairaanhoitoa tarjotaan lähinnä avohoitona. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se tuo myös omat haasteensa. Yleensä opettajilla ja muulla koulun henkilöstöllä ei ole psykiatrisen puolen koulutusta eikä osaamista. 

Myös koulupsykologien työmäärä on melkoinen. Joissakin kouluissa on hoidollispedagoginen luokka, jossa työskentelee erityisopettajan lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja, yleensä muutaman päivän viikossa.  Työtehtävään voi kuulua myös  opettajien tukeminen ja konsultoiminen, mutta usein siihen ei riitä aikaa. Konsultaation tarve on suuri, ja kaikissa kouluissa hope-luokkaa ei ole. Pidänkin tarpeellisena viime vuonna aloitettua konsultatiivisen sairaalaopetuksen hanketta. 

Käytännössä hankerahalla palkataan sairaaloihin lisää vaativan tuen erityisopettajia. He tukevat ja auttavat hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kaupunkien kouluja etsimään tapoja, joilla oppilasta voidaan tukea hänen lähikoulussaan mahdollisimman varhain ja hyvin. Erityisopettajat ovat läsnä koulujen arjessa ja kouluttavat niin opettajia kuin kouluohjaajiakin. Tavoitteena on, ettei lapsen tilanne pääsisi niin huonoksi, että tarvitaan sairaalakoulua. 

Hankepohja on kuitenkin riittämätön, ja koulujen henkilöstö on vielä melko yksin vaikean ja koronan pahentaman tilanteen kanssa. Sairaalakoulupaikat ovat edelleen hyvin tarpeellisia, ja niitä on oltava riittävästi – aina ei lyhytaikainen hoito riitä, vaan osastomuotoista opetusta tarvitaan pidempään. Jos lapsi ei pysty käymään koulua, hän tarvitsee hoitoa ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tukea. 

On myös tärkeää, että jatkossa koulujen, lastensuojelun ja perhepalveluiden yhteistyö sujuuu mutkitta ja nopeasti. Tiedon on kuljettava ja perheiden on saatava tukea aikaisemmin ja nopeammin. Lisäksi oppilaitosten kuraattori-, psykologi- ja terveydenhuoltopalveluita on vahvistettava, ja ne on pidettävä lähellä opiskelijoita.