Lehtiteksti

Peruskoulu on hiljaisessa myllerryksessä: Oppimistulokset ja kouluviihtyvyys ovat laskeneet, ja uusi opetussuunnitelma edellyttää muutosta. Siitä huolimatta valtio kasaa kunnille yhä lisää säästöpaineita. Ne puristavat perusopetusta myös Vihdissä.

Valmisteilla oleva uusi opetussuunnitelma (ops) on hyvä. Oppilaiden aktiivisuus korostuu, pulpetissa yksin istumisesta on irtauduttava, työtapojen ja oppimisympäristöjen monipuolistuttava, opettaja ei ole tiedon kaataja. Koulujen on otettava tieto- ja viestintätekniikka haltuun, ja oppilaiden on saatava myös tietotekniikan osalta perusvalmiudet toisen asteen opintoihin.

Tavoitteiden ja säästöpaineiden ristiriita

Niin kuntapäättäjänä kuin opettajanakin luen kuitenkin opsia hyvin ristiriitaisin miettein ja olen huolestunut. Valtion leikkaukset kohdistuvat aina myös kouluihin: Kuntien menoista suuri osa on perusopetuksen menoja, joten koulutuksen säästöpaineet ovat suuret. Niin myös Vihdissä. Vihdin valtionosuus on vähentynyt tuntuvasti, ja tulee vähenemään myös jatkossa. Lisäksi Vihdin taloustilanne on investointien takia erittäin vaikea jo muutenkin.

Koulutuksen säästöt syntyvät käytännössä lähinnä opettajien ja kouluohjaajien palkkamenojen pienentymisestä. Kun opettajien ja oppituntien määrää vähennetään, ryhmäkoot kasvavat. Näin käy helposti myös silloin, jos kouluja lakkautetaan. Suuressa ryhmässä kouluohjaajien tarve kasvaa.

Kohtuullinen ryhmäkoko takaa sen, että jokainen lapsi tulee kuulluksi, saa tarvitsemansa tuen ja työrauha säilyy. Alkuopetuksen ryhmäkoko tulisi olla enintään 20. Yli 25 oppilaan luokka on jo suuri luokka. Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on suuressa luokassa hyvin vaikeaa, ja erilaisia opetusryhmiä ja samanaikaisopetusta on hankala toteuttaa. Ryhmäkoosta ei ole säädöksiä, joten sen paisuttaminen on mahdollista.

Onko oppivelvollisuuden nostossa ja pop-rahassa järkeä?

On ristiriitaista, että valtion tasolta samanaikaisesti sekä kuristetaan perusopetusta että esitetään oppivelvollisuuden nostamista vuodella. Oppivelvollisuuden noston kustannusarvio heittelee 17 miljoonasta 100 miljoonaan. Oppivelvollisuuden nostaminen ei auta nuorten syrjäytymiseen, jos samalla perusopetusta heikennetään. Nuoret eivät syrjäydy parissa vuodessa, vaan uhka on nähtävillä jo varhaiskasvatuksessa ja alaluokilla. Lasta on pystyttävä tukemaan silloin.

Toinen mietityttävä asia on valtion jo muutaman vuoden ajan jakama Perusopetus paremmaksi -raha (pop-raha), jota kunnat voivat hakea ryhmäkokojen pienentämiseen. Tukea on haettava joka vuosi erikseen. Vuodelle 2014 hallitus on varannut rahaa jakoon 60 milj. Vihdinkin perusopetuksen kohtuulliset ryhmäkoot ovat paljolti pop-rahan varassa: Viime vuonna Vihti sai rahaa lähes 0,5 miljoonaa. Jos pop-rahaa ei tule, olemme pulassa. Pop-rahan sijaan hallituksen pitäisi turvata perusopetuksen kohtuulliset ryhmäkoot. Pysyvästi.

Entä mitä ihmeen järkeä on hallituksen ajatuksessa kasvattaa erityisopetuksen ryhmäkokoa? Pienryhmien määrää on jo muutaman vuoden ajan pyritty vähentämään, ja työ jatkuu yhä. Sen seurauksena pienryhmissä on nyt runsaasti tukea tarvitsevia lapsia. On syytä muistaa sekin, että osa syrjäytymisvaarassa olevista lapsista on pienluokalla. Jo nyt erityisopetuksen kymmenen oppilaan maksimikoko voidaan ylittää, mutta se on tehtävä tarkkaan harkiten.

Vihdin kouluissa kohtuullisen hyvä tilanne

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että Suomen koulutusta ei tällä hetkellä ohjaa selkeä kehittämissuunnitelma vaan säästöt, ja ikävä kyllä se heijastuu myös Vihtiin. Vihdin koulujen tilanne on kuitenkin vielä kohtuullisen hyvä: ryhmäkoot ovat maltillisia – vain muutamissa luokissa on yli 25 oppilasta.

Meillä on myös luokkia, joista on lapsille suurta tukea: jopo-, hope- ja maahanmuuttajien valmistava luokka. Karviaisen ja sivistystoimen yhteistyökin on edennyt: moniammatillista yhteistyötä ja tiedon kulkua kehitetään. Vihti on myös kyennyt pysymään mukana Kuuma-kuntien yhteisessä tieto- ja viestintätekniikkahankkeessa: valtuusto myönsi vuodelle 2014 TVT-hankkeeseen 200 000€. Opettajiakin on pystytty kouluttamaan.

On tärkeää, että pystymme jatkossakin takaamaan vihtiläisille lapsille hyvän perusopetuksen. Vihdille se on erityisen tärkeää senkin takia, että lapsiperheiden osuus väestöstämme on suuri – 46,4%. Tahtotila meillä on olemassa, mutta reunaehdot ovat kurjat.

Syvenevin otsarypyin,

Sari Metsäkivi
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan pj.
Keskustan kunnanvaltuutettu