Niin mielelläni ostaisin uuden, vähäpäästöisen auton. Jos olisi varaa. Sähköautoakin kokeilisin. Jos se olisi mahdollista. Niin mielelläni kulkisin linja-autolla töihin. Jos linja-autoja kulkisi. Niin mielelläni matkustaisin junalla. Jos juna järkevän matkan päästä menisi. Ei, en edes asu syrjäseudulla, vaan lähellä taajama-aluetta noin 30 km päässä Helsingistä, maantien varressa. Ei, en myöskään ole työtön tai hyvin pienituloinen, vaan keskitason palkansaaja.
Ajoneuvoveron ja polttoaineaineveron korotukset sekä työmatkakustannuksen omavastuuosuuden nostaminen tuntuvat kohtuuttomilta. Pääkaupunkiseudun mahdollisista ruuhkamaksuista puhumattakaan. Etenkään ei voi hyväksyä, että ruuhkamaksut määrättäisiin siten, että ne kohdistuvat vain pääkaupunkiseudun ulkopuolisten asukkaiden pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan työmatka- ja asiointiliikenteeseen. Tällöin kyseessä on silkka lisävero kehyskuntien asukkaille.
Yksityisautoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen on kannatettavaa. Kehyskuntien joukkoliikenneasiat on saatava paremmalle tolalle. Nyt moni autoilee, koska on pakko. HSL on toimiva järjestelmä, ja olisi hyvä, jos sitä olisi mahdollista laajentaa useampiin Helsingin kehyskuntiin. Myös länsiradan toteutuminen on tärkeää ja edistää koko Länsi-Uudenmaan kehittämistä.
Näin moottoripyörämessujen jälkimainingeissa harmittaa myös uudistetut moottoripyörän ajokorttivaatimukset, joka omalta osaltaan on vaikuttanut ajokorttien määrän selvään laskuun ja moottoripyöräkaupan romahtamiseen.
Olen muuten saanut moponi 15-vuotiaana, ajanut moottoripyörää silloin tällöin 16-vuotiaasta lähtien ja sivuvaunumoottoripyörää viisitoista vuotta. Pelkkä autoajokortti lompakossa. Yhden moottoripyöräilyn lyhytkurssin olen käynyt. Kertaakaan en ole ollut liikenneonnettomuudessa enkä ole ajanut edes ulos tieltä. Enkä taatusti ole ainoa ;–). Ymmärrän kyllä, että koulutustakin tarvitaan, mutta kohtuullisuus riittää siinäkin.