Vahva kodin arki

Arkirauha

Kun perheet voivat hyvin, lapsikin voi hyvin. Suomen perhepolitiikka on melko edistyksellistä ja sitä on vaalittava, mutta myös  kehitettävä.

Työtä tekevät vanhemmat ovat merkittävä yhteiskunnan voimavara. Työnteon ja perheen yhteensovittamista on kehitettävä: Työaikoihin tarvitaan lisää joustoa esim. työaikaliukuman ja etätyöskentelyn mahdollisuutta on parannettava. Myös osa-aikatyötä pitää olla mahdollisuus tehdä enemmän ja joustavammin. Vanhempainvapaa on voitava jakaa joustavasti vanhempien kesken.  Myös lasten hoitojärjestelmää on kehitettävä ja varhaiskasvatuslaki saatava voimaan.

Alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoito on hyvä vaihtoehto, ja mahdollisuuden pitää säilyä myös tulevaisuudessa. Perheen pitää saada itse päättää, miten kotihoidontuki vanhempien kesken jaetaan.

Lapsiperheaika kestää pitkään, ja eteen tulee monenlaisia pulmia, jotka voivat kasvaa isoiksi ongelmiksi. On tärkeää, että perhe nähdään aina kokonaisuutena eli tuen kohteenakin on oltava koko perhe. Matalankynnysten palveluiden, kuten neuvoloiden, perheneuvoloiden ja nuorisoasemien resurssit on pidettävä kunnossa. Kunnallisen kotipalvelun asiakkaaksi pitää päästä helpommin.

Pääosa suomalaisista lapsista voi paremmin kuin koskaan, mutta toisaalta ongelmat kasautuvat ja osa siirtyy sukupolvelta toiselle. Lähes 15% perheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Avainasemassa ovat varhainen auttaminen, monialainen yhteistyö ja perheiden tukeminen.

Suomen vaikea taloustilanne on syynä monen perheen ongelmiin. Suomen talous on saatava kasvuun ja työpaikkojen määrää lisättyä. Työttömyys ja muut aikuisten vastoinkäymiset sekä ongelmat vaikuttavat koko perheeseen, ja silloin tuen kohteena on oltava koko perhe, myös lapset.

Lapsia ja nuoria on tärkeää tukea heidän arkiympäristössään: kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajalla.