(Valtuustopuhe) Henkilöstöraportissa on uuden tuntua: se on entistäkin selkeämpi ja tarkempi, siinä on analyysiä ja jonkin verran myös pohdintaa. Se on hyvä yhdistelmä ja hyvä suunta. Se, että raportissa avataan asioita enemmän, antaa enemmän pohjaa myös meille valtuutetuille päätöksenteon tueksi. Kiitos henkilöstöjohtaja Päivi Pohjolalle hyvästä työstä.

Raportista nousee selkeästi esiin yksi asia: kun kehitystoimet on kohdistettu selkeästi ja tarkasti, ne tuottavat tulosta ja vaikuttavat myönteisesti: esimieskoulutuksen jälkeen henkilökunta on tyytyväisempi johtajiinsa, ja kunnan omalla kuntouttavalla työhyvinvointitoiminnalla on ollut vaikutusta. Myös pitkäaikaistyöttömiä on saatu työllistettyä ja työmarkkinatukien kuntaosuuksissa säästettyä. Toki merkityksellisintä työllistyminen on varmasti ollut jokaiselle työllistetylle itselleen.

Raportin mukaan henkilöstöjohtamisen periaatteena on, että kehittämistyöstä ja henkilöstön osaamisen vahvistamisesta ei tingitä. Se on tärkeä ja hyvä linjaus. Yt:n tulos on vaikuttanut paljon henkilökunnan tehtäväjakoon ja työhön, ja uuden opiskelu sekä sopeutuminen vie aikansa.

Työtehtävien läpikäyminen, osaamisen kartoitus ja kehittäminen on edelleen kesken. Se on varmasti raskasta henkilöstölle, mutta toisaalta myös merkki siitä, että muutokset halutaan tehdä kunnolla ja harkiten. Selvää on kuitenkin se, että henkilökunta varmasti tarvitsee vielä erityistä tukea ensi vuonnakin ja erityisen kuuntelevia esimiehiä, jotta palaset loksahtavat kohdilleen.

Yt on ollut raskas henkilökunnalle myös työyhteisönä, ja se varmasti selittää osittain myös sosiaalisen pääoman mittauksen tuloksen, jonka mukaan työyhteisön yhdessä toimiminen voisi olla parempaa. Ydinasia onkin nyt juuri se, miten luoda raskaan ja kuormittavan ajan jälkeen jaksava ja innostava, yhteisöllinen työilmapiiri.

Raportissa todetaan lyhyesti, että kunta pyrkii edesauttamaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Se on tärkeää, koska Vihdin henkilökunnasta peräti 48% on 25–40-vuotiaita, eli todennäköisesti moni työntekijä on lapsiperheellinen. Ja jos laajennetaan ikähaarukkaa 25–49-vuotiaisiin, prosenttiluku on jo 61. Tässä voisi olla yksi hyvä kehityskohde, kun mietitään työntekijöiden hyvinvoinnin parantamista.

Kiitokset esimiehille ja työntekijöille, olette taatusti tehneet parhaanne ja enemmänkin. Vielä erityiskiitos siitä, että olette tarjonneet nuorille työharjoittelupaikkoja. Se teettää henkilökunnalle lisätyötä, mutta harjoittelupaikat ovat nuorille todella tärkeitä. Niitä ei ole kovin helppo yrityksistä tänä päivänä saada.