Koulussa on edelleen perusluokkia, mutta niiden lisäksi monessa koulussa on erilaisia oppimisryhmiä. Jos koulun oppituntiresurssi on hyvin tiukka, suuria luokkia on enemmän ja erilaisten oppimisryhmien muodostaminen vaikeutuu. Koulun oppituntien kokonaismäärä on opetuksen kulmakivi.

Yleisopetuksen luokkakoko

Opettajien ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että luokan maksimikoko pitäisi säätää lailla. Maksimiryhmäkooksi on esitetty 1.–2.-luokilla 18 oppilasta ja 3.–9.-luokilla 20 oppilasta. Yhdysluokkien enimmäiskooksi on esitetty 16 oppilasta. Varmasti ne ihannekokoja olisivatkin, mutta esitys on realistinen vasta silloin, kun valtion tasolla varataan riittävästi rahaa esityksen toteuttamiseksi. Näppituntumani mukaan yli 24 oppilaan luokka on jo suuri luokka. Jos ryhmäkoko on yli 20, oppilailla pitäisi ainakin 1.–6.-luokilla olla mahdollisuus oppia osa asioista pienemmässä ryhmässä. Erityisen tärkeää se on mielestäni 1.–3.-luokkalaisille.

Perusluokkien lisäksi suuremmissa kouluissa on pienluokkia eli erityisen tuen luokkia. Niissä on usein eri-ikäisiä oppilaita. Luokan oppilailla voi olla sekä oppimisen vaikeuksia että käyttäytymisen pulmia. Pienluokan oppilaat osallistuvat monissa oppiaineissa myös yleisopetuksen luokkien opetukseen, yleensä kouluohjaajan avustamana. Pienluokan oppilaiden integrointi nostaa siis joillakin tunneilla ryhmäkokoa jonkin verran. Lisäksi opettajien on huomioitava erityisen tuen oppilaat tuntien suunnittelussa. Nykykoulussa pyritään lisäämään integrointeja ja vähentämään pienluokkien määrää. Suunta on oikea. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että erityisen tuen oppilaat oikeasti saavat tukea.

Luokkakoon vaikutus oppimistuloksiin

Viime aikoina on monesti väitetty, ettei pieni luokkakoko paranna oppimistuloksia. Yleensä vedotaan Jaakko Ojalan vuonna 2006 tekemään tutkimukseen. Ojala on kuitenkin tutkinut ainoastaan yhdeksännen luokan oppilaiden oppimista 20–25 oppilaan luokissa. Kun luokkien oppilasmäärää pienennettiin 15–25 oppilaaseen, oppimistulokset eivät parantuneet merkittävästi. Kuitenkaan tämän tutkimuksen pohjalta ei voi tehdä sellaista yleistystä, että luokkakoon pienentäminen ei vaikuta oppimistuloksiin.

Sen sijaan monissa tutkimuksissa on todettu, että opetusryhmän pienuus vaikuttaa myönteisimmin perusopetuksen alimmilla vuosiluokilla ja että luokkien koon pienentäminen tulisi kohdistaa erityisesti vuosiluokille 1–5. Pienten ryhmien on osoitettu tukevan erityisesti heikoimmista oloista tulevien lasten oppimista. Omat kokemukseni tukevat näitä väitteitä.

Joustavaa perusopetusta erilaisissa ryhmissä

Parhaimmillaan nykyopetus on joustavaa: Oman luokan lisäksi oppilaat oppivat monissa kouluissa myös muunlaisissa ryhmissä. Esimerkiksi alaluokilla lukemista ja matematiikkaa opiskellaan ryhmissä, jotka on muodostettu sen mukaan, missä kehitysvaiheessa lasten taidot ovat. Usein ryhmät eivät ole pysyviä, vaan kyse voi olla tehostetusta jaksosta. Oppilas saattaa myös vaihtaa ryhmästä toiseen taitojen kasvaessa tai silloin, jos tarvitaankin lisää tukea.

Monissa kouluissa on jakotunteja, eli luokka on jaettu puoliksi ja opettaja opettaa puolikasta luokkaa kerrallaan.Yleisopetuksen lisäksi oppilas voi tarvittaessa opiskella pienessä ryhmässä osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Myöskään tämä ryhmä ei ole pysyvä, vaan oppilas on siellä sen ajan kuin tukea tarvitsee.

Joustavissa ryhmäjärjestelyissä on paljon hyviä puolia: Oppilas kokee oppimisen onnistumisia mahdollisimman paljon ja itsetunto vahvistuu. Erilaisten ryhmien etu on sekin, että oppilailla on mahdollisuus tutustua muihinkin turvallisiin aikuisiin kuin oman luokan opettajaan. Parhaimmillaan kavereitakin tulee lisää. Joustavista ryhmäjärjestelyistä on muutakin iloa ja hyötyä: esim. äidinkielen opetuksessa eri ryhmissä voidaan painottaa sisältöjä tai oppimistapoja oppilaiden kiinnostuksen mukaan, ja liikunnassa on mahdollisuus saada aikaan hyviä pelejä ja leikkejä, kun touhuamassa on yhtä aikaa useamman luokan lapsia ja opettajia.

Koulut ovat erilaisia, ja Suomen koulujärjestelmän yksi vahvuus onkin, että rehtoreilla ja kouluilla on melko vapaat kädet organisoida opetustunnit siten kuin kullekin koululle on parasta. Olennaista on, että oppituntien kokonaismäärä on kohtuullinen.

Sari Metsäkivi

Lähteet

Kuopion kaupunki, Kasvun ja oppimisen palvelualue. 8.1.2014. Tutkimustuloksia koulun ja luokkakoon yhteydestä oppimiseen ja syrjäytymiskehitykseen
http://www.kuopio.fi/documents/12147/738e7135-5162-4697-913c-5166bab59f7c

Nissilä, Maija-Leena 2008. Miksi OAJ haluaa, että perusopetuksen maksimiryhmäkoot kirjataan lakiin? Opettaja-lehti 4/2014

Ojala, Jaakko 2.3.2006. Luokkakoon vaikutus oppimistuloksiin : Luokkakoon kausaaliyhteys lukutaidon oppimistuloksiin PISA 2000 -oppimistulosarvioinnin Suomen aineistossa – parametrien suhteen lineaarinen regressioanalyysi
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/13145

Sahlberg, Pasi 18.10.2008. Pienissä kouluissa opitaan tehokkaammin. Helsingin Sanomat