Kehyskunnat – pääkaupungin vihreä ja virkeä sädekehä

15 huhti

Pormestari Vapaavuoren kapea pääkaupunkikeskeisyys jättää harmittavasti varjoon mahdollisuudet, joita kehyskunnat voivat suurkaupunkialueelle tarjota – myös ratkaisuja ongelmiin. Vapaavuori puhuu, että tulevaisuus ratkeaa kaupungeissa. Itse koen, että Uudellamaalla on kyse verkottumisesta ja vuorovaikutuksesta. Yritykset ja ihmiset työskentelevät kuntarajojen yli eikä tulevaisuutta pidä lukita kuntarajoihin. Uudellamaalla on paljon asioita, jotka kannattaa suunnitella ja päättää yhdessä. Helsingissä on paljon asukkaita, mutta muualla Uudellamaalla asuu vielä tätäkin enemmän. Tarvitsemme toisiamme. Helsinki ei voi yksin päättää esim. liikennekysymyksistä, jotka koskevat satojatuhansia muitakin ihmisiä.

Helsingin ruuhkat ja kivinen kevätpöly eivät ole nautinto kenellekään. Pöly ei laskeudu tietullien avulla. Niiden sijaan kannattaisi liikennesuunnittelu ulottaa myös kehäkolmosen pohjoispuolelle ja etsiä ratkaisuja yhteistyössä Vantaan, Espoon ja etenkin kehyskuntien kanssa: esim. kiirehtiä Turun ja Helsingin välistä nopeaa junayhteyttä asemineen, parantaa ulostuloteitä ja kehittää syöttöliikennettä. Tämän sijasta Helsinki haluaa tukkia valtion rakentamat sisääntulotiet kaupunkibulevardeiksi.

Ruuhkia vähentäisi myös kehyskuntien houkuttelevat yritysalueet. On tärkeää, että koko Uudenmaan kattava Uusimaa-kaava 2050 ei luo esteitä uusien yritysalueiden rakentumiselle. Työpaikkojen sijoittumista pitää edistää koko työssäkäyntialuetta koskevana eikä rajoittua kaupunkikohtaiseen keskinäiseen kilpailuun.

Väestönkasvuakaan ei kannata ohjata vain pienelle Helsinginniemelle – kehyskunnatkin ovat loistavia ja taatusti ekologisia asuinpaikkoja: Meillä on valtava kirjo monenlaisia asuntoja ja asuinympäristöjä. Toisen asteen koulutus on laadukasta, ja harrastusmahdollisuuksia on paljon. Etäisyydet palveluiden ääreen ovat kohtuullisia koko Uudellamaalla.

Myös laajimmat pääkaupunkiseudun virkistysalueet, järvet ja luontoturismin kohteet sijaitsevat kehyskunnissa. Esim. Nuuksion kansallispuistosta suurin osa on Vihdissä. Kun asutus ja yritykset leviävät tasaisemmin ympäri Uuttamaata, ilmastostrategiatkin toteutuvat.

Lisäksi kehyskunnat ovat ketteriä kokeilukuntia, joiden kehitysintoon kannattaisi tarttua. Päivänpolttavia ja lähitulevaisuudessa ratkaistavia asioita ovat mm. lastensuojelun huolestuttava tilanne pääkaupunkiseudulla, iäkkäiden palvelut ja joukkoliikenteen käytön lisääminen.

Uusimaa on houkutteleva alue, jossa yhdistyvät viehättävän suurkaupunkimme monet mahdollisuudet ja moderni, energinen maaseutu. Tämän soisi myös Vapaavuoren näkevän. Koko Uudenmaan kehittämisen huomioiva kaupunkipolitiikka ja sen rinnalla maakuntapolitiikka luovat loistavat mahdollisuudet pääkaupunkiseutumme tasapainoiselle kehittämiselle, josta hyötyvät kaikki. Kaupunkipolitiikkaa ja koko maakuntaa koskevaa yhteistä politiikkaa ei todellakaan pidä nähdä toistensa kilpailijoina vaan toisiaan täydentävinä.

Vapaavuorta mukaillen: Tulevaisuuden Uusimaa on enemmän.