(Johanna Jormakan sarkastinen ja äkäinen teksti tuli vastaan fb:ssa, ja jäin miettimään sitä. Nuori aikuinen herättelee hyvinvointivaltion pilvilinnalaisia ja penää vastauksia kansanedustajilta: ”Miten tulevaisuuden lapset voivat kasvaa tässä yhteiskunnassa, kun toivo Suomeen menetetään jo nuorena? Kumminkohan he ajattelevat, opiskelujen jälkeen töihin vai opiskelujen jälkeen työttömäksi? Mitä te oikeasti voitte luvata nuorille?” Kommentteja ja kysymyksiä on paljon. Kansanedustaja en vielä ole, mutta päätin kirjoittaa Johannalle.)

Vettä jo tihuuttaa ja tunnistan harmaan sääkuvauksesi. Vielä ei kuitenkaan salamoi, ja toivottavasti suurin myräkkä pysyy loitolla. Toivoisin kyllä löytäväni Pelle Pelottoman sääkoneen, jonka avulla synkät pilvet huitaistaan ties minne, mutta sellaista neroa ei Suomessa ole. Sen sijaan meitä määrätietoisia peruspuurtajia onneksi on, ja olemme valmiita puurtamaan myös eduskunnassa niin nuorten kuin vanhojenkin ihmisten arjen hyväksi. Peruspuurto vie kuitenkin aikansa – sää pysynee puolipilvisenä vielä pitkään ja valkoiset pilvilinnat taatusti loitolla.

Jotta sää selkenisi, tarvitaan rauhallista johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä – hosumalla ei tilanne parane. Esimerkiksi jokin aikaa sitten voimaan tullut nuorisotakuu on hyvä asia, mutta moni säästö on ristiriidassa sen kanssa, mm. ammatillisen koulutuksen lähiopetustunteja on leikattu määrätietoisesti jo kauan, ja se osuu pahiten heikoimpiin oppilaisiin. On myös kehitettävä uudenlaisia koulutus- ja harjoittelupolkuja: jos kerran nykyinen oppisopimuskoulutusmalli ei ole toimiva oppilaiden, opettajien eikä yrittäjien kannalta, sitä on muutettava!

Ja aivan varmaa on, ettei Suomessa aurinko paista ennen kuin nuorilla on töitä. Viimeistään opintojen jälkeen on päästävä hommiin kiinni, ja joidenkin jo ennen opintoja, koska elämä on mutkia täynnä ja oman polun löytäminen vie aikansa. Nuorisotakuu on hyvä asia, samoin siihen liittyvä konkreettinen Sanssi-kortti. Sanssi-kortilla työnantaja voi saada palkkakustannuksiin tukea 30–50%, kun palkkaa nuoren työttömän töihin. Uusia ratkaisuja on kehiteltävä enemmän.

Tärkeimpänä pidän hyvää arkielämää ja varhaista tukea, ja tehtävää on vaikka millä mitalla. Esimerkiksi pienille lapsille on taattava kasvurauha: riittävästi hoivaa, turvaa, aikaa ja leikkiä. Opettajille ja koululaisille koulurauha – leikkausten on loputtava ja kehitystyön jatkuttava. Opettajalla on oltava aikaa kuunnella ja innostaa oppilaita – se on oppimisen perusta! Perheet tarvitsevat arkirauhaa – työnteon ja perheen on sovittava yhteen paremmin. Asiaa auttaa, jos esim. työaikaliukuman ja etätyön mahdollisuutta parannetaan. Pulmia tulee matkan varrella monelle, ja tarvitaan arkista tukea mahdollisimman varhain, jotta pulmat eivät kasva ongelmiksi. Matalankynnyksen palvelut ovat tärkeitä, jotta perheet eivät leimaudu.

Ja en minäkään ymmärrä, miksi turhilla säännöksillä estetään ihmisten muuttaminen maaseudulle! On täysin turhaa ruuhkauttaa keskukset – se vain nostaa asuntojen hintoja ja muita elämisen kustannuksia.

Ja on aivan selvää, että kansanedustajilta on edellytettävä samaa kuin muiltakin ihmisiltä, mielestäni enemmänkin – heidän pitää olla esimerkkeinä muille.

Ja oikeassa olet – verotus on muutettava yrittäjyyttä kannustavaksi, esim. pienten yritysten verotuksen yrittäjävähennystä on vietävä eteenpäin.

Ja ne lupaukset? Niin. En tiedä, oletko saanut kansanedustajilta ja ministereiltä vastauksia. Itse en kuulu kumpaankaan ryhmään, mutta eduskuntavaaliehdokkaana lupaan jatkaa samalla tiellä kuin olen tähänkin asti opettajana, äitinä ja kunnanvaltuutettuna kulkenut. Parhaiten pystyn vaikuttamaan niihin asioihin, joista minulla on eniten kokemusta: lasten, nuorten ja perheiden arkeen.

www.sarimetsakivi.fi