Eettisessä ruuan tuotannossa kohtaa monta hyvää asiaa: ekologisuus, eettisyys, inhimillisyys ja laatu, usein myös paikallisuus. Eläintuotannon eettisyys on erityisen tärkeää: eläimellä pitää olla mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen – eläin ei ole tuotantokone.

Vaatimalla suomalaista ruokaa vaadimme puhtaita elintarvikkeita, eläinten hyvinvointia, kestävää tuotantoa ja elinvoimaista maaseutua. Parhaimmillaan eettisyys läpäisee koko ketjun: ei turhia pakkauksia, käsittelyitä, myrkkyjä ja lisäaineita eikä pitkiä kuljetusmatkoja. Kaupassa ruoan alkuperämerkintöjen pitää olla selkeitä.

Vihdissä on lukuisia omia tuottajia: Voimme ostaa esim. vihtiläisiä vihanneksia ja juureksia, hunajaa, monenlaista viljatuotteita sekä lihaa. Puhdas ja eettisesti tuotettu lähiruoka on rikkautemme, ja sitä on edistettävä voimakkaammin. Vihtiläiset ruokakaupat markkinoivatkin lähiruokaamme hyvin, ja Vihdissä toimii myös kaksi lähiruokarengas rekoa. 

Kuntakin voi tehdä paljon. Luonto on Vihdin vetovoimatekijä, joka palvelee sekä matkailua että asukkaita. Lähiruoka on kiinteä osa sitä – markkinoinnissa lähiruoka on nostettava vahvemmin esiin. Sillä on myös taloudellista merkitystä. Paikallisia ja lähiseudun tuotteita ostamalla tuemme seudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä.

Myös päiväkodeissa, kouluissa ja muissa kunnan julkisissa palveluissa on pyrittävä lisäämään lähellä tuotettujen elintarvikkeiden määrää. Lähiruoan tuloa julkisiin palveluihin on mutkistanut mm. se, ettei aineksia ole saatavilla riittävän suuria määriä. On etsittävä uusia ratkaisuja ja selvitettävä, voitaisiinko Vihdin hankintojen kilpailutus laatia siten, että lähiseudun tuottajilla olisi parempi mahdollisuus osallistua.

Sirpa Nyman (kesk.)

Sari Metsäkivi (kesk.)